Teknologia maaseutukehityksen mahdollistajana

Kaupungit ovat pitkään olleet vetovoimaisuuden keskiössä työvoiman, palveluiden, sekä erilaisten tuotteiden suhteen. Ennusteet vaikuttavat edelleen tukevan kaupunkikehitystä ja erilaisten toimintojen keskittymistä kaupunkiympäristöihin. Suurempien kaupunkien väkiluvut ovat kasvussa ja niiden arvioidaan kasvavan entisestään tulevaisuudessa. Vähemmälle keskustelulle on kuitenkin jäänyt teknologian mahdollistama maaseutukehitys, joka voi jopa kääntää tämän kasvuasetelman.

Julio Gil piti vuonna 2017 Ted talk puheenvuoron kaupunkien etujen pienenemisestä tulevaisuuden teknologian myötä. Gillin mukaan ennusteet kaupunkien väkilukujen jatkuvasta kasvamisesta eivät pidä paikkansa, sillä tulevaisuuden teknologia tulee mahdollistamaan kaupunkiympäristön edut paikasta riippumatta. Tämän puheenvuoron innoittamana pohdin tässä blogitekstissä samaa asiaa Suomen, ja erityisesti Lapin maakunnan kannalta.

 

Väite 1: Kaupunki mahdollistaa enemmän työmahdollisuuksia

Väite 1

 

Ehkä suurin syy muuttoon suuremmalle paikkakunnalle on ollut sen tarjoamat monipuolisemmat työmahdollisuudet. Jo nykyään teknologia mahdollistaa kuitenkin laajan, paikasta riippumattoman työnteon etäyhteyksien kautta. Tätä teknologiaa on hyödynnetty erityisesti Lapissa, jossa pitkät välimatkat muuten asettaisivat haasteita alueelliselle kanssakäymiselle.

Tulevaisuuden teknologia mahdollistaa paikasta riippumatonta toimintaa yhä entisestään, erilaisten virtuaaliympäristöjen avulla. Virtuaalinen todellisuus (VR) ja lisätty todellisuus (AR) tekevät kanssakäymisestä osallistavampaa. Virtuaalinen todellisuus auttaa hahmottamaan etänä vaikeita konsepteja ja sitä voidaan soveltaa, vaikka käytännönläheisen asian opettamisessa. Lisätty todellisuus taas mahdollistaa virtuaalisen ympäristön ja todellisuuden sekoittumisen. Kuten virtuaalista todellisuutta, myös lisättyä todellisuutta voidaan käyttää opetustarkoituksissa. Sitä voidaan kuitenkin käyttää myös muun muassa tietokoneympäristönä, jolloin etäkäyttäjä ei välttämättä tarvitse ollenkaan näyttöpäätettä tietokoneella työskentelyyn. Käyttäjä voi näytön sijaan heijastaa kaiken tarvittavan omalle kotiseinälleen tai vaikka keskelle huonetta.

 

Väite 2: Kaupunki mahdollistaa laaja-alaiset palvelut ja tuotevalikoimat

Väite 2.jpg

 

Toinen tärkeä syy muuttoon isompaan kaupunkiin on ollut kaupungin tarjoamat laaja-alaiset palvelut ja erilaiset tuotevalikoimat. Kuten äsken mainittu etätyöskentely, myös osa palveluista pystytään tarjoamaan erilaisin etäyhteyksien ja virtuaalialustojen kautta. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet sellaisia tekijöitä, jotka ovat nousseet suureen keskusteluun muun muassa riittävyyden ja saavutettavuuden osalta. Tulevaisuuden virtuaaliteknologialla mahdollisesti esimerkiksi lääkäri pystyy tutkimaan potilaan virtuaalisessa ympäristössä, jossa lääkäri voi tarkastella potilaan fyysisiä piirteitä. Tämä teknologia ei kuitenkaan vielä nykyisellään mahdollista suoraa potilaan tunnistelua, esimerkiksi murtuneen jalan osalta. Etädiagnoosit kuitenkin sulkevat pois monia potilastapauksia, jotka eivät suoraan tarvitse fyysistä tunnustelua.

Tuotevalikoiman osalta erilaiset nettikaupat ovat jo mahdollistaneet halutun tuotteen tilaamisen omalta kotisohvalta. Tämä on pakottanut myös kivijalkakauppoja siirtymään nettiin ja ajanut alas monia tavanomaisesti vahvoina toimivia liikkeitä. Nettikaupat myös toimivat kansainvälisesti ja mahdollistavat tuotteiden hankkimisen myös Suomen ulkopuolelta, jolloin valikoima on entistä isompi. Tämä kehitys tuskin tulee kääntymään tulevaisuudessa, ja se tulee mahdollisesti laajenemaan yhä enemmän muun muassa ruokatuotteiden tilaamiseen. Suomessa ruokatuotteiden toimittaminen on ollut vielä vähäistä ja rajoittunut suuremmille paikkakunnille. Gillin puheenvuorossakin mainittu drone –teknologia kuitenkin voi edesauttaa ruuan laajempialaisen toimittamisen myös Suomen kaltaisessa, pitkien etäisyyksien maassa.

 

Maaseudun vetovoimaisuus

kaupungin-ja-maaseudun-vertailu

Puhuttaessa kaupungin vetovoimaisuustekijöistä on syytä huomioida myös maaseudun vetovoimaisuutta. Rauhallisuus, turvallisuus, puhdas ilma, sekä yhteisöllisyys ovat sellaisia tekijöitä, jotka nousevat itselle päällimmäisenä mieleen maaseudun hyvistä piirteistä. Huonoina piirteinä taas voidaan pitää pitkiä välimatkoja, sekä jo edellä mainittuja työvoiman, palvelu- ja tuotevalikoiman vähäisyyttä.

Myös ekologinen ajattelu vauhdittaa osaltaan maaseudun kehitystä. Toki ajattelu tuo uutta teknologiaa myös kaupunkiympäristöön, mutta maaseudun tapauksessa ekologinen ajattelu välittyy jo jossain määrin ilman teknologista kehitystä. Kaupunkiympäristössä ekologisuutta voidaan lisätä muun muassa vertikaalisella viljelyllä, jolloin ruuan tuotantoa saadaan siirrettyä lähemmäs kaupungissa asuvia kuluttajia. Liikennepäästöjä taas voidaan vähentää teknologisesta näkökulmasta automatisoinnilla, sähköautojen latauspisteillä tai robottiautoilla.

Jossain yhteyksistä maaseudulla on ehkä jopa jonkinlainen eläkeparatiisin kuva. Ainakin sellaista mielikuvaa esiintyy, että osa ihmisistä muuttaa pitkän työuransa jälkeen isommasta kaupungista maaseudun rauhaan. Tämä ajatusmaailma tuo ongelmia erityisesti verotuksen suhteen. Jos kehitys saadaan käännettyä niin, että myös esimerkiksi etätöitä tekevät ihmiset saadaan muuttamaan maaseudulle, mahdollistaa se myös maaseutualueiden verotulojen kasvun. Tämä taas yleisesti mahdollistaa alueiden kasvun.

Mikään ei toki sulje pois sitä, etteikö myös kaupunki voisi teknologian avulla kopioida maaseudun vetovoimaisia piirteitä. Turvallisuutta voidaan parantaa valvontateknologialla, puhdasta ilmaa lisätä esimerkiksi vertikaalisen viljelyn avulla ja niin edelleen. Osa maaseudulle ominaisista piirteistä liitettynä isompaan kaupunkiympäristöön saattaa kuitenkin kuulostaa jopa dystopiselta.

 

Teknologia kasvun ja kestävyyden mahdollistajana

Nykyisin vallitsee siis ajatus siitä, että kaupunkiympäristö tarjoaa enemmän mahdollisuuksia ainakin työpaikkojen ja palveluiden suhteen. Tässä kirjoituksessa on keskitytty lähinnä kuvaamaan maaseudun ongelmia saavutettavuuden osalta, jonka vuoksi teknologiset ratkaisut myös kuvaavat vastauksia tuohon ongelmaan.

On toki olemassa monia sellaisia aiheita, joihin teknologia ei suoraan löydä ratkaisuja tai ainakin se voi osoittautua haasteelliseksi. Palveluiden osalta voidaan ajatella esimerkiksi turvallisuustekijöitä, kuten poliisia tai palokuntaa. Jossain määrin valvontaa tai tulipalojen sammuttamista voitaisiin edistää drone –teknologian avulla, mutta tämä ei välttämättä toisi samankaltaista turvallisuuden tunnetta. Kaikkea ei kuitenkaan vielä ole keksitty, joten tulevaisuuden teknologia voi vielä tuoda uusia yllättäviä käänteitä.

Teknologia ei siis suoraan poista kaikkia maaseudun ongelmia, mutta moneen jo nykyisellä tasollaan voisi se tuoda parannuksia. Teknologia mahdollistaa laajemman etätyöskentelyn ja paikasta riippumattomuuden, joka taas mahdollistaa joustavamman työnteon. Työnteon etäpainotteisuus johtaa myös siihen, että erilaisia palveluita järjestetään entistä enemmän etäyhteyksien avulla. Kun tämä mahdollisuus yhdistetään maaseudun vetovoimatekijöihin, eivät syyt kaupunkiasumiselle ole enää niin itsestään selviä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s